”Anteeks nyt kauheesti, mutta me nyt tilattiin tän kahvin kanssa pullaa!”
Terveellisiin elintapoihin liittyvän koulutuksen kahvitarjoilujen hoitaja
Tiettekö. Mä oon ihan hullun kyllästynyt siihen uskomukseen, että terveyteen ja hyvinvointiin ei muka kuulu pullat ja jäätelöt!
Me hyvinvoinnin ammattilaiset varsinkin ollaan monien mielikuvissa sellaisia nuttura kireällä porkkanoista saarnaavia, jotka paheksuu kaikkea ”epäterveellistä”. Tai puntaroi grammalleen kasvisten ja hedelmien riittävää määrää, kuten minä ylläolevassa kuvassa. 😉
Tuon kommentin olen kuullut tuhat ja yksi kertaa mennessäni kouluttamaan terveellisiin elintapoihin liittyen. Koulutuksen järjestäjä on ollut pahoillaan, että näin kun terveellisestä ravitsemuksesta nyt puhutaan, niin hän on kuitenkin tilannut pullaa.
”Voi voi, mun ei nyt pitäis tätä jätskiä syödä kun oon dieetillä.”
Tämän kommentin tunnistanette jokainen. Niin kahvipöydistä, juhlista kuin somestakin. Vai mitä? Ehkä siihen lisätään vielä kertomusta siitä, miten on käynyt aiemmin päivällä lenkillä tai meinaa mennä vielä illalla kuntosalille. Koska kompensaatio. Pah!
Mustavalkoisen epäterveellisen – ja terveellisen jaon sijaan aidosti hyvinvointia edistävä syöminen on joustavaa, monipuolista, sosiaalista ja riittävää. Siihen kuuluu paljon värejä, vitamiineja ja virtaa antavia ainesosia. Ja siihen kuuluu luontevana osana jälkiruokia ja kahviherkkuja.
Terve ja joustava ruokasuhde on hyvin harvoin ”Naps vain!” -helppo juttu. Siksipä on tosi tärkeetä, miten toisillemme niin livenä kuin somessa näistä teemoista juttelemme❣️ Me harvoin tiedetään tarkalleen, millainen ruoka- ja kehosuhteen historia keskustelukumppanillamme on ollut. Tällaisilla ”kevyiksi tarkoitetuilla letkautuksilla” voidaan sohaista herkkää ruokasuhdetta inhottavasti.
On hyvinkin todennäköistä, että kesäjuhlien porukassa on useammat korvat, kenelle nämä letkautukset ei todellakaan tee hyvää. Erityissuojelua tarvitsevat lapset, jotka ovat hyvin herkässä vaiheessa rakentamassa omaa ruoka- ja kehosuhdettaan sekä ymmärrystään siitä, millainen keho on hyväksytty ja miten toimii hyvinvoinnistaan huolehtiva henkilö.
Ja rehellisesti: tekeekö ne nyt niin kovin hyvää kellekään meistä?
Nimittäin tällaisilla kommenteilla me vahvistetaan dieettikulttuuria. Me vahvistetaan sitä, missä me ollaan tutkitusti jo hyviä: laihduttamisessa. Mutta valitettava usean tutkimuksen toteama fakta on se, että ollessamme sairaan hyviä laihduttajia, me olemme todella surkeita pysyvän painonhallinnan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osaajia. Nimittäin mitä enemmän laihdumme, sitä varmemmin lihomme takaisin sen saman – ja saamme vähän extraa.
Mä haastan vahvasti meitä kaikkia lopettamaan dieetti- ja laihdutuspuheen sekä musta-valkoisen jaon terveellisestä ja epäterveellisestä. Kannustan lämpimästi meitä kaikkia puhumaan kauniisti ruuasta, niin pullasta kuin niistä porkkanoistakin.
Haastan myös rohkeasti rajaamaan toisten tällaista puhetta: ”Pöh tollaset puheet!” -kommentti voi olla todella tärkeä suojeleva rajaus niin sinulle kuin paikalla oleville muillekin korville, jos uskallat sen dieettipuheen sanojalle sanoa. Etenkin jos paikalla on lapsia, rohkaisen tähän todella vahvasti!
Rakennetaan lapsillemme maailma, jossa hyvinvoinnista huolehtiminen on ruoskimisen, syyllistymisen ja kieltämisen sijaan jotain kaunista, rakastavaa ja joustavaa.
Ootko mukana?
Lempeitä hetkiä ja kauniita ruokapuheita kesääsi toivottaen,
